tiistai 7. helmikuuta 2012

Pflege Plannungen (Hoitosuunnitelmat)

Tiistaikin on sujunut loistavasti, vaikkakin tänään työskentelin yllättäen jälleen uuden kolleegan Frau Koopin kanssa. Mukava ja hyvä hoitaja jälleen, joka puhuu myös vain saksaa ja venäjää.
Tänään opin ja näin kuitenkin uusia asioita. Ensimmäiseksi asukkaitten elämänkaaresta eli Biographiasta. Se kartoitetaan erittäin tarkasti, työpaikat, perhesuhteet, mieltymykset, kaikki mahdollinen. Jokaisen asukkaan asunnossa on kansio, jossa on dokumentit kaikesta tarvittavasta.
Kansioista siis löytyy elämänkaaritiedot, diagnoosit, hoitosuunnitelmat, ravitsemuksen seurantalomakkeet ja numerokoodit mitä milläkin käynnillä on tarkoitus tehdä.
Ottakaa siis huomioon, että paikka panostaa laadukkaaseen hoitoon ja siksi asiat on mahdollista tehdä juuri niinkuin ne pitäisi tehdä joka paikassa! Koko sydämellä ja kaikessa rauhassa! Eilen Frau Janzen sanoi minulle, että jos sinulla on kiire tehdä jotakin, tee se rauhallisesti ja huolella, silloin se menee nopeammin! Asukkaat vaistoavat kiireen ja hektisyyden ja reagoivat siihen levottomuudella.
Tähän asti jokainen kanssani työskennellyt on ollut aivan yhtä ihailtavan huolellinen, kohtelias ja kunnioittava! Wundebar! Eikä kukaan hötkyile tauolle, koska päivässä on vain yksi puolen tunnin tauko ja riittävästi aikaa kaikkeen mahdolliseen.
Sitten huolellisen hoitosuunnitelman ihailuun! Suurin osa 250:sta asukkaasta ei tarvitse vielä hoitopalveluita, mutta kunnon heikennyttyä ja kun jonkin asteinen avuntarve syntyy siitä tehdään sitten hoitosuunnitelma. Saksalainen tai Augustinumin huolellisuus näkyy myös siinä. Suunnitelman rakenne on täysin sama kuin Suomessa. Tänään lukemiani tavoitteita olivat esim.että asukas saisi luotua kontaktia muihin asukkaisiin, eikä olisi niin yksinäinen, tai että liikkumista pyritään pitämään yllä. Eräs lukemani keino tavoitteiden saavuttamiseksi oli myös että kysymykset tulisi enimmäkseen asettaa niin että niihin on mahdollista vastata kyllä tai ei. Mutta uskomattoman tarkasti on siis määritelty miten asukasta tulee kohdella hänen parhaaksensa.
Sitten kirjaamisesta. Varmaan mietitte miksi ei kirjata tietokoneella. Siksi että sitä on jo aikaisemmin kokeiltu ja todettu sen olevan aikaa vievää ja toimivan huonommin. Joten kansiossa on siis ne lomakkeet johon lähtiessä kuitataan kaikki tehty viiteen sekuntiin, paljonko asukas joi ja mitä, söikö hän kaiken vai minkä verran, onko hänet kuivitettu ja mikä asentohoito on menossa. Kansioon myös kuitataan kenen vastuulla koko vuoron on että sängyn laidat ovat ylhäällä. Nyt kun ymmärrän miten asiat täällä toimivat ja mikä hoitokulttuuri on voin vaan ihastella ja ajatella että paikkani oikeasti vanhustenhoidon edelläkävijöitä kuitenkin. Ja ajatelkaa että vuodepotilaat kyetään hoitamaan palvelutalossa loppuun asti, ilman että kukaan valittaa tai että he joutuisivat vuodeosastolle pyöriteltäväksi.

Huh tulipahan taas tilitettyä mut on oikeesti helpompi saada kaikki mielestä tuoreeltaan ulos. Joten pitää vielä vähän duunijuttuja jatkella.

Verensokeri mitataan korvalehdestä otetusta verinäytteestä, koska siellä ei ole niin paljon hermoja ja se ei siksi tuota niin paljon kipua asukkaalle. Näin siis vuodepotilaiden kohdalla ainakin.
Toiseksi verensokeri asteikko täällä on toinen kuin meillä Suomessa. Sopiva verensokeriarvo on kuulemma 80-120, kun meillä se on 3-8 mmol/l. Eli pitää vielä tuo paikallinen selvitellä.

Sitten lopulta vapaaseen sektoriin! Käytiin siis pitään Savonlinnaan maaliskuun alussa tulevalle joukolle se Suomi-esittely. Kaikki meni muuten ihan hyvin, paitsi etten osaa enää englantia puhua! Alotan englannilla ja jatkan saksalla ja kohta puhun niitä niin sujuvasti sekasin että parempi ehkä yrittää pelkästään saksaksi! :)

Sitten pientä iltapurtavaa, pizzaa ja tummaa paikallista Detmoldilaista olutta. Saksalainen olut maistuu todellakin paljon paremmalta kuin Suomessa!



Huomatkaa elävä tuli myös taustalla! Todella viihtyisä paikka, eikä omasta mielestä ainakaan ihmeen kallis. Mutta muita asiakkaita ei aluksi ollut olenkaan, ja koko aikana tuli vain toinen pöytäseurue.
Ai niin ja baaritavoista muutenkin. Pöytään voi tilata vaikka kuinka paljon juomia ja vasta lopuksi maksetaan. Silloin pitäisi muistaa montako oikein on juonut. Ja jos joku kysyy pöydästä otatko myös, niin se ei tarkoita tarjoamista vaan juomasi juomat kuuluvat omaan laskuusi. Mutta mielenkiintoinen ero Suomeen kuitenkin. Prost! Kippis!


Posted using BlogPress from my iPad

Location:Detmold

2 kommenttia:

  1. Käydäänpä vertailumatkalla Sillansuussa keväämmällä! On ilo lukea näitä tekstejä. Hyvää pohdintaa työstä ja sen etiikasta. Miten älyttömän paljon vahvempana tuletkaan takaisin! Weiter gehen...

    VastaaPoista
  2. Sopii hyvin! ;) Jetzt muss ich schlafen gehen!

    VastaaPoista